yleensähän blogeissa julkaistaan harva se päivä kuvia glamorööseistä juhlallisuuksista, joissa kauniit ihmiset poseeraavat virheettömän huolettomasti hymyillen hyvinvalaistuissa ja kuin sattumalta täydellisesti rajatuissa mustavalkokuvissa. ettei kellään (muullakin kuin minulla, siis) tulisi paha mieli noiden asettamasta turhan korkeasta ja epärealistisesta standardista henkilön vapaa-ajanvietolle, seuraavaksi julkaisenkin muutaman kuvan siitä, miltä näyttää tyypillisen hohdokkaana keskivertolauantai-iltana tammelassa. ihan vaan esimerkin vuoksi. feat. ihmisiä, joita tunnen toisinaan nimeltä. tai sitten kuvasin salaa naapuripöytää, enkä ole ikinä tavannutkaan ketään näistä tyypeistä.
älkää kysykö.
älkää kysykö.
niin, mainitsinko jo siitä älkää kysykö-jutusta? (rehellisesti sanottuna, en ole ikinä nähnyt kellään näin hyvää chandler-ilmettä. ikinä. paitsi ehkä chandlerilla, ehkä. siinäpä teille jotain mihin toistuvasti pyrkiä, lapset ja nuoret.)
khrm. että ei siis sillä, että minä niitä ensi-ilta- ja avajaiskutsuja tahtoisinkaan. yhtään. täähän on just hyvä näin. ja oikeasti olen salaa tosi ylpeä (ja melko yllättynyt, ilmeisesti itserakkaudellani on joku raja) siitä, että olen osannut ottaa edes muutaman kuvan muusta kuin ihan itsestäni kotona.
mr&mrs
evildee.
Tekstit
6 kommenttia:
Joku Ilpo mua katselee
ja itseään koskettelee
*reps*
Hihii, ihana postaus! :)
Ihan ku mulla ois kihahtanu jotain hattuun ja sitte se ois valahtanu tohon leukaan =) tuoremehuko? En tajuu, ei mulla oikeesti tommosta oo xD
Mutta missä oli ne paparatsit? Kyllä nyt bileissä aina pitäis yksi paparatsi olla... ees maksettu sellanen.
mur: ja nää jos jotkut on todellista ilpomatskua :D
christina: joo, kerrankin jonkun muun naama kuin mun :D
rhia: hmm... eipä tosiaan näkynyt, kumma sinänsä. ehkä oltiin niin ovelasti naamioituneita, että kukaan (paitsi me itse, toki) ei huomannut meidän merkittävyyttä.
Aaargh, kummituksia menneisyydestä randomisti bongatussa blogissa :O
lindalotus: hahaa, tampere suuri, internet pieni :D
Lähetä kommentti