siivousta uuden vuoden varalle

viimeinen joululomapäivä. hyi. tänään päällä uudenvuodenaaton siivousasu. vaikka en ihan lihavistomaisiin french maid-sfääreihin vielä päässytkään, on kai tässäkin jo yritystä. tosin enpähän loppujen lopuksi hirveästi siivonnutkaan, korkeintaan pikkaisen järjestelin ja organisoin.

mekko: ebay //dress

illan puuhiin kuuluu vielä dippikastikkeensekoitusta ja mekonvaihtoa ja sen jälkeen uusi vuosi ja etenkin ruoka-aika saa mun puolesta tulla vaikka ihan välittömästi. aloin harkitsemaan sitä ilotulitusten katseluakin uudelleen, kun edellisen postauksen kommenteista muistuu mieleen kuinka yhdistetyn vihainen ja suoranaisen peloissaan olen ollut joka vuosi tulittavan väkijoukon keskellä. ensimmäiset kaksi minuuttia on ehkä herkän romanttista katsella ja fiilistellä käsi kädessä katse kohti taivasta ja välkkyvän kirkkaita valoja, mutta viimeistään siinä vaiheessa joku ördäpelle kaatuu päälle tai tulittaa etäisesti kohti tunnelma kokee lievähkön latistumisen. ajaiskohan saman asian välkytysmielessä, jos laittaisi vaan paljettimekon päälle.

meillä onneksi maukujat eivät ole sarjatulesta moksiskaan, vaikka pauke ja leimahdukset sisällekin kuuluvat. rautahermokissat vaan nukkuvat.

iloista ja varsinkin kenkäisää uutta vuotta 2009 kaikille :)

uuden vuoden nillityspainotteista odottelua

huomenna on uudenvuodenaatto. suunnitelmissa on syödä hyvin ja ennen kaikkea paljon (kun onhan tässä nyt herranjestas joulun aikana päässyt suorastaan kuihtuneeksi nääntymään) ja marssia sorsapuistoon tuijottelemaan ilotulituksia. tai oikeastaan kuuntelemaan etäistä pauketta ja vilkuilemaan satuinnaisia välähdyksiä sekä mulkoilemaan pahalla silmällä humalaisia möykkäteinejä, jotka paukuttelevat tämän varsin moninaisilla silmävammafobioilla ja helposti sekä etenkin räjähtävästi syttyvillä tekokuituvaatteilla varustetun tädin hermoheikoksi sohimalla paukkuja minne sattuu.

mitenkään edelliseen liittymättä, tänään oli päällä esimerkillisesti kuvassa erottuva musta villakangashameeni etunapituksella, korkealla vyötäröllä ja henkseleillä.

hame: vila //skirt

huivi ja myssy: h&m //scarf and beret
laukku: 2nd hand //bag

uusi vuosi tarkoittaa paitsi sitä, että lomani lähenee tylyä loppuaan, niin myös perinteikkäästi uuden elämän alkua ja itsensä uudelleenluomista feeniks-linnun lailla nousemaan jouluisista tuhkistaan. kaikkein paras väline tämmöiseen on joko modernisti excel-taulukko tai sitten ihan old skool paperikalenteri. näihin sitten uudenvuodenpäivänä pienessä angstinpoikaskrapulassa kirjataan hartaasti ajatuksella uudet säännölliset urheiluharrastukset, siivouspäivät, tarvittavat vaateostokset ja sukulaisvierailut. itsekurin huumassa on helppo täytellä aikatauluja vaikka kesäkuulle asti. tosin omalla kohdallani itseensä pettyminen, laiskuus, löhöily ja tuhlailu odottavat tuskin edes helmikuun vaihdetta.

vaatekaapin uudisraivaaja jatkaa

koska tänään olen jatkanut itku silmässä ja sydän verta vuotaen vaatekaappini perkaamista pahiksiin ja hyviksiin pappahousujen hellässä huomassa, tässäpä kuva lauantai-illan vaatetuksesta.

hame: lindex //skirt
kengät: björn borg //shoes
paita: gina tricot //shirt

ei mitään uutta, mutta tykkäänpä vaan hirmu itserakkaasti tuosta mustavalkoisen yhdistelmästä.

takki: ebay //coat

vanhojen armaiden ryysyjen raivaaminen on sitten raastavaa puuhaa. kengistähän ei edes puhuta. pitää vaan yrittää joka käänteessä muistuttaa itselleen, että vaatekoko ei yllättäen yön aikana muutu kahdella numerolla suuntaan tai toiseen. en myöskään nuorene tai vanhene fysiikan lakien vastaisesti.

ongelmallisimmat vaatteet ovat ne, joita en nykyään käytä hiusvärin takia. se kun tosiaan voi vaihtua yön aikana. toki pitkän pähkinnän, vatvonnan ja yllätävän syväluotaavan hiljaisen pohdinnan seurauksena. punaisella tukalla näytti kaikki keltaiset, vihreät ja ruskeatkin aika kivoilta. mustatukkaisena pystyi pitämään melkein mitä vaan. hiuskriisi täältä tullaan! taas.

vielä helpohko on tämä vaihe, jolloin vaatteet lajitellaan vaatekapin tai varastojen suojista kasoihin, se vaikeampi osuus alkaa sitten, kun pitäisi päättää mitä millekin kasalle tapahtuu. tällä kertaa olen kylmähermoinen ja järkevä enkä ainakaan päätä "no, jos pistän kaappiin ja katson vielä ensi vuoteen. on tämä kuitenkin aika kiva ja melkein sopivakin. jollekin toiselle. ja äkkiähän mä ton tuunaan. oho, lentävä lehmä." jokaikisen vaatekappaleen kohdalla.

only for you my friend...

... ja ehkä parille muullekin siellä huuto.netissä.

ostaostaostaostaosta.

juuri sinä voit päivän hyvänä tekonasi auttaa kirpparimyyjäksi aivan liian laiskaa bloggaria epätoivoisessa kaapinsiivousyrityksessään!

(osta.)

setähousuista ja mieskengistä

eilisestä tuomiostani huolimatta, lindexin ale ansaitsee kehuja. siellä on 50-70 prosentin alennukset ja ihan jopa lähes kivoistakin ryysyistä. kuten näistä pappahousuista. nämä ovat varsin asialliset esim. lievähkösti väsähtäneelle sunnuntaipäivän kävelylyllerrykselle aamiaskahville.


yritettiin etsiä paremmalle puoliskolle talvikenkiä. ihan täysin tuloksetta. miesten kengät on sitten rumia. tai siis joko ihan totaalihomoja (seeprakuosi, hei kamoon) tai rumia. kaikissa kaupoissa oli samat kolme vaelluskengän näköistä ulkoilupopoa ja sitten niitä kalossin ja veneenkokan epäonnisen rakkauslapsen näköisiä klohmokkeita. en tajua sitä suorakulmion muotoista mallia, mikä vika on pyöreissä kärjissä? ei kukaan enää tee johtopäätöksiä kengän ja miehisyyden koon suhteen, joten miksi kukaan haluaisi antaa ymmärtää omistavansa tolkuttoman jättimäiset räpyläkäpälät. ne on vielä ihan hirveän hintaisiakin.

toisin kuin minä, parempi puolisko edellyttää kengiltään myös mukavuutta, lämpöä ja pitävää pohjaa. voisi luulla, että maassa, jossa noin 80% vuodesta kelit ovat aivan perseestä ja aina on vähintään kylmää, liukasta tai märkää (yleensä toki joku noiden kombinaatio), olisi kenkäosastoillakin nerokkaasti varauduttu kansalaisten tarpeisiin. ilmeisesti sisäänostajat ovat eri mieltä, koska hyllyt olivat täynnä ohuita kovamuovipohjaisia discofeverloafereita, joilla on varmaan ihan tosi hauskinta leikkiä turkkilaista playboita helmikuun pakkasissa baarijonossa.

"going on 70 and proud of it."
"hei, olen intiaanipäällikkö istuva nolo. savumerkitän itselleni paremman kenkämaun."

"oho, työmatkalleni on ilmestynyt salakavala yllätysninjavuori. mikä onni, että varauduin ostamalla ylihintaiset ja rumat vaelluskengät arkikäyttöön. värikin on niin kätevä, kukaan ei huomaa jos tallon jakinpaskaan."

nämäkin on vain tuollaisia semikamalia. en edes löytänyt kuvia semmoisista superhirveistä, joita kaupat oli täynnä. aivopesen sen pitämään dr martenseja ja villasukkia.

huijui. huomenna pitäisi harjoitella töitä semmoisen puolen päivän verran. sitten jatkan tylysti lomailuani ensi vuoteen.

out of the parlors and into the streets

useamman päivän kotilinnoittautumisen jälkeen kävin pika-arviolta noin sadantuhannenmiljoonan muun tamperelaisen tai lähiseutulaisten kanssa tappelemassa halvennuksissa. ostin maurille paranemisruokaa (ei ollut alennuksessa) ja rusettivyön (ei ollut alennuksessa). go me.

kotoa mukaan lähti isokahvamummoveska, jonka kunnon ranneliikkeellä heilautettuna uskoin saavuttavan riittävän liikemäärän sen ärsyttävimmänkin kanssashoppailijan ja sovituskoppijonossaetuilijan tyrmäämiseksi. mutta en käyttänyt sitä lähes kertaakaan, koska olen hillitty, ladylike ja särmä. tulevaisuudessa asearsenaaliini tulee varmana kuulumaan sellainen pillerihattu-släsh-heittotähtibumerangi, jolla pystyn luovimaan tieni ruuhkassa pitkälle käden ulottumattomiinkin. ja afterburner-kengät.

mekko: primark //dress
takki ja pipo: h&m //coat and beret
laukku: ois //bag

mun mielestä pitäisi kieltää jotenkin lailla tai muilla pakkokeinoin se, että satunnaisiin hajakokoihin tai 2-luokan tuotteisiin lätkäistyjä minimaalisia näennäisalennuksia nimitetään suureellisesti alennusmyynneiksi. 20% ei ole mikään alennus, dämmit.

toinen on se, että raahataan ne viime "alennusmyynneistä" ylijääneet oksutauhkat takaisin rekin täytteeksi. give it up, jos se ei mennyt kaupaksi puoli vuotta sitten, ei se mene nytkään. miksei kukaan säädä tähän jotain direktiiviä? alennusmyynniksi kutsuttavan kaupallishenkisen tilaisuuden tulee sisältää kattava valikoima liikkeen kuluneen sesongin inventaariosta useimmissa vaatekoissa ja vähintään kohtuullisella prosenttiosuusalennuksella (alk. 50-70). nih.

ja jos joku ihmettelee, miksi niinkin ankeasti muihin ihmisiin suhtautuva ja silmittömästi ruuhkia vihaava ihminen, kuten minä, ylipäätään väkisin änkeää itsensä sinne alennusmyynteihin, niin selvennän, että se johtuu vain siitä, että olen tosi tosi ahne. mutta silleen pihillä tavalla.

laiskuus on paras joululahja

toisin kuin lapsena, olen oppinut aikuisena rakastamaan päiviä, jolloin ei ole yhtään mitään tekemistä. voi vaan tuhota järjestelmällisesti suklaata ja tuijottaa simpsons-maratonia. sen minkä päivätorkuiltani peiton alla ehdin. ihan parasta, kun voi laiskotella päättömästi hyvällä omallatunnolla eikä kukaan voi edes moralisoida tai päteä, koska muillakin on loma.

oikeastaanhan mun piti mennä tänään jo salille. mutta kun se vaan on niin paljon kivampaa suunnitella ja organisoida kalenteriinsa millintarkasti ensi viikon treenejä kuin suorittaa niitä nykyisiä. taidanpa siis jättää välistä. ja onpahan sitten vielä hiukan enemmän virtaviivaistettavaa, kun oikesti joskus pääsen sinne salille.

tiiti 1 - lahjasuklaa 0

joulun pääpyhät sisälsivät siis ajelemista ensin aatoksi paremman puoliskon vanhempien luo uudenmaan perukoille ja joulupäivän aamuna varsinais-suomeen mun kotiseuduille. näin ihmisenä, joka saa välittömän päänsäryn maitokauppareissua pidemmästä autossaistumisesta, voin kertoa, että ei, matkanteko ei todellakaan ollut tärkeämpää kuin itse päämäärä.

omaa kurjuuttani lieventääkseni, keksin tasan kaksi hyvää puolta jaetuista joulunvietoista (näihin meni se koko autossa yhteensä vietetty tuntimäärä eli n. 8):

• joululahjoja saa kaksi kertaa. lisäksi olen aivopessyt ihmiset ostamaan minulle suklaata, joten katastrofilahjojen sattuessa on aina jotain ilon aihetta.

• voi käyttää tekosyytä "no mä just söin, kyllä mä muuten" saumattomasti kahteen kertaan, kun pyydetään maistamaan suvun perinnehirveyttä. vaikka paksuneminen onkin jokajouluinen teemani, se rakentuu muutaman vuosien varrella hyväksi todetun ja tarkasti suunnitellun jouluruuan tieteellisen monimutkaisen yhdistelmän ympärille. lähinnä piimäjuuston, kinkun ja lanttulaatikon. höystettynä tonkalla kastiketta.

toipilasmauri joulupäikkäreillä

aiheen vierestä vaatetuspuolelta, kuten joulua edeltävässä siivous- ja lahjajuoksuryysisrumbassakin, niin jälkilöhöilyssäkin leggingsit löysivät vihdoin paikkansa elämässäni. varsin venyvän kuminauhavyötärön lisäksi suklaanmurut on helppo siivota tosta muoviselta pinnalta.

optimaalisen ruuminlämmön takaamiseksi päällä on tasan sama vaatesetti kenkiä lukuunottamatta myös sisällä. kukas sitä nyt kylmässä laiskottelisi? tämä taisikin olla lähes ainoa hetki koko päivänä, jonka vietän pää pois tyynyltä.

jouluja pidellyt.

toivotan arvokkaalla ja perinteisellä (no on se. ainakin jos ei osaa piirtää edes välttävästi mitään muuta kuin sikapossuja ja ökkömönkiäisiä) taidokkaasti kansanperinteitä kunnioittavin menetelmin (gimp) piirretyllä tasarivihymyisellä jouluhämähäkillä kaikille enemmän tai vähemmän säännöllisille lukijoilleni lahjakkaanpulskeaa joulua.



(toiset piirtää joulukortteihin sydämiä. mää piirrän kenkiä. tai kengän.)

maanantain kodinhengetäryritys ja kuinka se vältetään

hyviä ja ennenkaikkea varsin päteviä syitä keskeyttää massiivinen joulusiivousoperaatio heti lähtökuopissaan kuin seinään (satunnaisessa järjestyksessä):

jano. nälkä. väsy. kissansilitys. kissalle huutaminen. kanavakelaus, joltain miljoonasta telkkarikanavasta saattaa tulla jotain kivaa, joten ne pitää kelata kaikki vähintään kerran läpi. ebayn penkaus. ulkona on kiva ilma, ei malta siivota. ulkona on huono ilma, masentaa. kun on tarpeeksi pölyä, näyttää kun ois kokolattiamatto, joka on taas trendikästä. omat tai toisten blogipäivitykset. postinsetä. möllöttäminen. paleltaa. ulkona on niin pimeää ettei muutenkaan näkisi ulos, ja kuka nyt loskakeliä haluaisikaan tuijottaa. pitää letittää tukka. pitää lakata varpaankynnet. on liian kuuma. on liian valoisaa. on liian pimeää. on liian aikaista. on liian myöhä. sekaantuu se tästä kuitenkin, miksi edes aloittaa. pöly karaisee luonnetta ja kasvattaa luontaista vastustuskykyä. mulla on nyt vaan sellainen vaihe elämässä, että en halua siivota. things to do, shoes to buy.

kuvassa sulavannotkea ja varjonnopea kissaeläin. tuo viidakoista peräisin oleva ketterä saalistaja, city-tiikerimme taneli. ei, ei se ole kuollut. se nukkuu.


miksei meidän kissat nuku silleen söpösti pienellä kerällä?
(varmaan siksi, kun pöl... kokolattiamattoa menee nenään jos nukkuu naama alaspäin. pian niillä on snorkkelit.)

lauantain sad hatter

loma (loma!loma!loma!loma!). tai siis semmoinen puoliloma. ajattelin pitää liukumia pois ja tunnen jo valmiiksi maanantaita ennakoiden syyllisyyttä siitä, etten ole töissä. lisäksi sain aivan yllättävän mahtipontisen päänsäryn. fun. ehkäpä annan duunisäätöjen olla ja kakan niin sanotusti osua tuulettimeen (hmh. tämäkin sanonta vaan kuulostaa paremmalta englanniksi, fofaksseik) sitten tammikuun alussa. saattaahan olla, että olen siihen mennessä löytänyt mahtavat supervoimani tai vanhan merirosvoaarteen, eikä minun tarvitse enää mennäkään töihin.

pari arkipäivää kotona kieltämättä houkuttelisi. voisi ehkä tehdä kodistaan vähemmän kaoottisen. täällä vellovasta kissankarvamäärästä korjaisi laumallisen syyhyävästä pälvikaljuudesta kärsiviä laamoja prinsessakuntoon. tai sitten voisi tehdä jonkun joulushoppausattentaatin helsinkiin. osittain (rehellisesti kokonaan) niiden marian vihjailujen mukaan forumin henkkamaukassa asustelevien reikäkenkien ja minisilinterin takia.


sain tänään mun härpäkehatun. en tiedä kuinka vajaata ja säälittävän turhamaista on pitää tätä tukka likaisena ja naama meikittömänä kotona nörtätessa. veikkaan että määrä ei ole kovin vähäinen. mutta kun tää on niin hiano. ja siinon kimaltelevia juttuja ja sulkia ja tommonen huntuhärpäkekin.

härpäkelakki: h&m

mauri on edelleen selvitystilassa. kotona tosin.

mekkometsästysaaga ja poliittinen agenda

voihyväjumala. mun ei pitäis katsoa uutisia. nyt ne kieltää lakupiiput. lakupiiput! ne oli mun lemppareita lapsena. niitä sai vaan ruotsinlaivalta ja odotin aina ihan into piukassa aikuisten tuliaisia. ei siis siksi, että halusin olla kannessa oleva karski merimiesäijä piippu suussa, sadelakki päässä ja kihti jalassa, vaan siksi että ne maistui hyviltä ja olivat hauskoja. tästä huolimatta en ole polttanut. ikinä. on siinä tullimiehelläkin varmaan työmotivaatio kohdallaan pikkulasten makeisia takavarikoidessa. "setä vie nyt sun karkit".

sitten katsoin vahingossa jotain keskusteluohjelmaa (joita mun ei ikinä pitäisi katsoa, koska olen huudan telkkarille ry:n aktiivijäsen), jossa joku kokoomustantta vänkytti nuuskapolitiikasta. aikaisemmin luulin, että nuuska on about ällöttävintä maailmassa, mutta olin väärässä. maailman ällöttävin asia onkin kokoomuksen arja karhuvaara (googletan, koska minulla ei ole elämää), joka lässyttää ylivertaista oikeamielisyyttään besserwissermäisesti virnuten telkkarissa. hei arja, se että sinä et saa lapsillesi opetettua tupakkatuotteiden epäterveellisyyttä, ei tarkoita ettei kukaan muukaan saisi. huolehtisit ennemmin niistä sarjamurhaajafiiliksistä, joka totaalikarismaton ja ylimielisen holhoava tv-esiintymisesi aiheuttaa.

huoh.

loputtomasta vänkytyksestä huomattavasti kiinnostavampiin asioihin. henkkamaukan nettikaupan sairaalloisen aktiivinen uudenvuodenmekkostalkkaus kantoi viimeinkin hedelmää. koska ensin ihkuttelemani rusettiperämekko olikin nahkaa, päätin "pikku neiti teurastaja"-fiiliksiä vältelläkseni hommata tuon alapääröyhelöversion, kun niitä tarjolla oli.



vihjeenä stalkkaaja-wannabeille, varastot päivitetään nettikauppasysteemeihin todennäköisesti silloin, kun mahdollisimman vähän ihmisiä on näkemässä, eli aamuyöllä. palautukset sun muut yksittäiset vaatekappaleet ilmestyvät siis joskus aamukuudelta valikoimaan. kerrankin aikaisesta aamuheräämisestä on jotain konkreettista hyötyä.

kyllä mä kyttään vielä noita kenkiä.

mauripainotteinen keskiviikko. on mulla uusi takki kuitenkin.

pienestä blogitauosta huolimatta en ole onnistunut hankkimaan itselleni elämää. jos jaetaan "ankein viikko ennen joululomaa (jota ei edes ole kuin ne muutama hikinen päivä, jotka kaikilla muillakin on, perkele)"-palkintoja , olen melko vahva kandidaatti. jos en voittajaksi (tää menis epäreilusti varmaan jollekin sotaorvolle, jolla on aids, kolme eri syöpää ja tikkarissa hiekkaa), niin ainakin lehdistön ihannetytöksi.

meidän mauri on ollut taas viikonlopusta asti ihan kamalan sairaana ja se aika mikä töiltä on liiennyt onkin kulunut silmäpussien ja surumurhestressin kartutukseen. nyt karvakasa on alkanut syömään ihan pikkaisen itse, mutta vielä ei olla lähimainkaan hyvässä kunnossa. tai edes tiedetä onko se edes menossa siihen suuntaankaan.

tänään (myönnettäköön, vähän säälittävästi) ebay-pakettikasan piristämänä jaksoin ottaa kuvan uudesta (joo, luitte oikein taas uusi!) talvitakistani. tai siis jonkun toisen vanhahan tuo on, joten sitähän ei siis lasketa. nih.kyllästyin elämään harhaluuloissani, että saisin huudettua kivan valkoisen vintage-takin söpökauluksilla ja kaksirivisellä rinnusnapituksella silmittömällä tuurilla hirmuiseen alehintaan ja ostin pikkaisen turhan usealla kympillä briteistä. alin nappikin oikeasti löytyy, on vaan kiireessä jäänyt napittamatta ja piileskelee liepeen alla.

takki: ebay //coat
lepardihuivi ja myssy: h&m //scarf and beret

kissamausta en edes raaski laittaa kuvia, kun se on pieni poloinen niin heikkona. kalastelen siis säälipisteitä parilla kuvalla tiitin ja maurin ihan ensikohtaamisesta ihan pikuisen vajaa vuosi sitten.

tiiti: awww. miten pienenpieni ja pöllönen ja söööpö.
mauri: friikki. run for you life, kissatoverit!

mauri: reikähuivi, feel my wrath.

piis, lööv and hippitakki

jätin edistyksellisesti työläppärin ihan töihin. tämä vapauttaa minut viettämään lauantai-iltaani tekemällä kaikkea turhaa, kuten stressaamaan iloisesti ohihumisevien deadlinejen sijaan:

• siivoamisesta (ei ole tehty, ei ole aloitettu eikä edes harkittu)

• joululomasta (auvoisaa useamman sadan kilometrin automatkailua joulunpyhinä meidän kummankin vanhempien välillä. kissojen huutaessa. toistaiseksi on aina ollut ihan kamala keli.)

• rästilahjaostoksista (gaah, kaikilla on jo kaikkea!)

sanon "rästi", koska päivällä uhmasin hullunrohkeana luonnonlakeja ja ryysin joululahjaostoksille kaupungille. ja sain jopa (pienen) osan tarvittavista hankittua. mutta voi kääk sitä ympäriinsä ilman suuntaa palloilevien ihmisten määrää.

mekko: 2nd hand //dress

kengät: ellos //boots
panta: gina tricot //hair bow

mustia mekkoja on aina niin palkitsevaa kuvata. tuossa on kuitenkin kaulukset sekä söpö etunappilista.

ja palkitsemisesta puheenollen. ryydyttyäni päivän joululahjaostoksilla ja hävittyäni vastaavan ebayssä noin seitsemään kertaan, bongasin uffilta kummansinisen hippikarvanahkatakin. takki olisi varmaan enemmänkin hippihenkinen, jos tätä varten ei olisi jouduttu uhraamaan ainakin yhtä muhkeaa karvakasaa sekä tuntematonta määrää haaleansinisiä lehmiä.


on se silti hieno.

tiitin lyhyt historia

nyysin tämän historiikkiaiheen pupu lihavistolta. mikäs sen kivampaa (siis minulle) kuin itsestäni puhuminen. vuosikerroissa.

Kymmenen vuotta sitten (1998):
- opiskelin toista vuotta oulun yliopistossa. tai no, ainakin vietin opiskelijaelämää antaumuksella ja nostin opintotukea. same difference.
- asuin toista vuotta ihan itsekseni vuokra-asunnossa tuirassa kaukana (ainakin äitini mielestä, joka soitteli päivittäin ja kysyi olenko muistanut syödä.) sukulaisista ja vanhoista koulukavereista
- olin ensimmäisessä oman alan työpaikassa pienenä ja arkana. tätä peitelläkseni pukeuduin tanttamaisiin jakkupukuihin enkä puhunut juurikaan kenellekään mitään, koska pelkäsin että tietämättömyyteni paljastuisi
- minulla oli vaalea lyhyt tukka, tanttakengät ja asiantuntevuutta ja ammatillista uskottavuutta henkivä tätisalkku


Viisi vuotta sitten (2003):
- olin ollut puolitoista vuotta valmis di
- olin ehtinyt tympääntyä työelämään ja alavalintaani moneen kertaan pähkäillessäni mitä oikein haluan tehdä ja missä. jääräpäisenä uppiniskana en ollut jaksanut vaihtaa alaa, vaan hakkasin päätäni vaihteleviin seiniin
- asuin edelleen oulussa ja olin ostanut oman asunnon luonnonkauniista tuirasta pankin setien ja tätien iloisella avustuksella
- minulla oli punainen lyhyt tukka, skottiruutuhameita, nahkasaapikkaita ja pitkä musta trenssitakki


Kolme vuotta sitten (2005):
- olin kuudennessa oman alan työpaikassa sitten vuoden -98 ilman työttömänä olemista, välivuosia tai taukoja
- asuin yksin ja hämmennyin lihatiskiseduloista, nettitreffeistä ja modernista sinkkuelämästä monen vuoden jälkeen
- kävin salilla, tanssin balettia, potkunyrkkeilin, uin tai juoksin suurinpiirtein päivittäin. jep, ei ollut elämää, ei :D
- minulla oli ruskea tukka, kielilävistys, käytin niittivöitä ja kävin hevibaareissa. rebel.


Vuosi sitten (2007):
- olin asunut tampesterissa vuoden ja tuntenut paremman puoliskoni hiukan sitä pidemmän ajan.
- meillä oli ollut kissa-taneli (mun ensimmäinen ihan ikioma lemmikki sitten lapsuusvuosien traagisesti kuolleen kanin) jo muutaman kuukauden ja olin alkanut psykologisen sodankäynnin ja henkisen lannistamisen maurin hankkimista varten.
- olin ollut nykyisessä työpaikassani muutaman kuukauden. olin hämmentyneen tyytyväinen duunivalintaani. toki silleen varsin pienimuotoisen insinöörimäisellä tavalla.
- minulla oli musta lyhyt tukka, raidallisia polvisukkia, pikkuhameita ja maastohousuja


Tähän asti vuonna 2008:
- olen tehnyt jumalattomasti töitä. stressannut ja tehnyt vielä vähän lisää töitä. jostain kumman syystä pidän edelleen työstäni ja työpaikastani.
- olen pitänyt puolisen vuotta kenkäpaintoteista nillitys- ja kitinäblogia, jonka aloitin puolivahingossa, koska tarvitsin harrasteen, jota viitsin tehdä iltaisin, kun en jaksa poistua kotoa.
-minulla oli punainen tukka, josta vähitellen haalensin vaaleaksi välimallintukaksi
- pidän korkokenkiä, koska voin kulkea kävellen tai paremman puoliskoni autokyydilä eikä reitilläni ole yhtään mukulakiviä. jipii


Eilen:
- kuulin, että saan lisää työhommia. luonnon- ja oikeudenmukaisuudentajun vastaisesti tämä oli osittain jopa hyvä uutinen.
- hukkasin työpaikan avaimet, jotka löytäessäni syytin kuuluvasti kissoja.
- kävimme yllätyskauppareissulla lidlissä jossa harhailimme eksyneinä ja ostimme hämäännyksissämme suklaata, tekojuustolla täytettyjä jauhelihapihvejä ja hirveän saavin pahaa valmistsatsikia
- söin lidlin suklaata, jauhelihapihvejä ja melkein puolisaavillista pahaa valmistsatsikia
- haaveilen, että on jo perjantai. ääneen.


Tänään:
- istun asiakaspalavereissa pasilassa ja tulen kotiin rättiväsyneenä, nälkäisenä ja todennäköisesti melko rasittuneena. saatan myös äristä.
- syön lidlin suklaata ja muistelen pientä syyllisyyttä ja pikkaisen suurempaa itseinhoa tuntien aikoja, jolloin jaksoin treenata
- stressaan ostamattomista joululahjoista ja korvikkeeksi selaan ebaytä ja blogeja etsien lahjoja itselleni
- haaveilen, että on jo perjantai. ääneen.


Huomenna:
- luulen meneväni töihin aamusta tekemään nohevana exceleitä ja muuta elintärkeää tauhkaa. oikeasti menen myöhässä ja välttelen exceleitä viimeiseen saakka.
- haaveilen, että on jo perjantai-iltapäivä. ääneen.
- nillitän blogissani, kuinka väsynyt olen ja toivon säälipisteitä ja sympatiaa. ehkä myös ilmaislahjoja.
- tunnen lievää ja varsin nopeasti ohimenevää syyllisyyttä siitä etten jaksa siivota. yhtään.


Ensi vuonna:
- teen vähemmän töitä mutta maagisesti tienaan silti enemmän.
- parempi puolisko jaksaa katsella minua edelleen ja hymyillä (eikä siis silleen ivallisesti tai itseironisesti)
- kissamme eivät ole tappaneet toisiaan. tai meitä. jokunen tuntematon ohikulkija on ehkä uhrattavissa.
- nillitän edelleenkin netissä ja jotkut jopa vapaaehtoisesti sitä lukevat
- otan edelleen noloja lame-ass itselaukaisinkuvia, mutta paremmalla kameralla
- mun tukalla on vielä toivoa

puolenviikon juna-angsti

päteviä syitä vahingoittaa kanssaihmistä fyysisesti ja selvitä rangaistuksetta, the juna edition.

1)käytävällä venkoaminen, äheltäminen ja suunnaton palloilu. jos heilutat matkatavaroitasi puolelta toiselle ja takaisin osuen mahdollisimman moneen jo istuvaan matkustajaan tienasit juuri bonuspotkun otsalohkoon.

2)pöytäpaikassa omien jalkojen (tai, luoja paratkoon ,minkä tahansa muun ruumiinosan)vieminen vastustajan reviirille. myös kohtuuttoman tunkeileva silmiintuijotus lasketaan.

3)jatkuva kovaääninen ja varsin keski-ikäisellä tavalla kanamainen keskustelu siitä, miksi täyteen ärsyyntyneitä matkustajia buukattu juna ei odottanut "meidän pirjoa", joka oli vaan "ihan vähän vaan myöhässä, siis melkein jo asemalla". jos käytte päälle vielä "pitäisi anoa rahoja takaisin vr:ltä vartin myöhästymisen takia" mukavitsikkään pätemiskeskustelun, bonuspotku siihen suuntaan, ole hyvä.

4) karkin tai muiden elintarvikkeiden käsittämättömän kovaääninen mussutus, rapistelu, imeskely tai mikä tahansa limakalvokosketukseen liittyvä toiminto

5)hiuslakan, markettihaisujen (deitti-tuoksut, anyone?) tai muunkaan hajustetun ponnekaasutuotteen käyttö suljetussa junavaunussa. sama koskee oikeastaan niinkun ihan kaikkea henkilökohtaisen hygienian hoitoa. onko pakko junassa, onko?

6)huonolaatuisten kuulokkeiden käyttö. siis semmoiset, joiden joiden ansiosta koko vaunullinen hörökorvia kuulee että katsot läppäriltäsi vuorotellen bondage-henkistä puolalaista kääpiöpornoa ja vauvantappoelokuvia.

vr - siellä on pienet sarjamurhaajat tehty.

tänään testasin simovaatehuoneelta hintaan (eli $9,99) ebaystä huudettua vintagemekkoani. en osaa päättää näytänkö enemmän hippivenäläiseltä vai -mustalaiselta, mutta en välitä.

mekko: ebay //dress
saappaat: bronx //boots
vyö ja huvi: h&m //belt and scarf

asentokin näyttää siltä, että poljen kannan maahan, taputan kätösiä ja alan just tällä sekunnilla jonkun näppäräntarttuvan tanhun.

tiistain tutunpulskea turvavaate

yyh. en voi uskoa että on vasta tiistai. tuntuu ihan vähintäänkin ensi viikon torstailta. lähestyvä joululoma muistuttaa olemassaolostaan paitsi odotuksensa aiheuttamalla ihan kamalalla väsymyksellä, niin myös varsin konkreettisesti etenkin siinä vaiheessa, kun lasketaan montako työpäivää on käytettävissä ennen deadlinea. ahdistus.

aamuhädässä muodostin lattialla lojuvista turvamustista vaatekappaleista yhdistetysti sekä kummallisen että hirmu tavallisen epäkeskon ja -persoonallisen asun.

paita: h&m //shirt
hame: lindex //skirt
liivi: ellos //vest

vieressä taneli varsin onnellisena tuhoamassa palastelusaappaitani mairea ilme naamallaan.

kerrankin osasin ajoittaa kotityöt oikein ja vältin yhden turhan jonotusreissun postin kireätunnelmaisessa jouluruuhkassa. sain aamupäivästä postintädiltä (-tytöltä) piristyksekseni pari neuroottisella valvomisella ja kyttäämisellä huutamaani mekkoa suoraan kotiovelle. niksipirkkavinkkinä: nuo ebay-valvomiset on kätevä yhdistää esim. työstressin yhteyteen. kun ei tule uni muutenkaan, niin sama on käyttää se valvottu aika jotenkin konkreettisella tavalla hyödyksi.

päivän kenkä

ui. miksei kukaan ole kertonut (tai paremminkin, miksen ole sitä aikaisemmin tajunnut), että brandosilta (brandokselta? brandossilta? brandos'lta? no sieltä nettikenkäkaupasta, joka ei ole ellos, enivei) saa irregular choicea?

kengät of loistokkuus

sweet.

maanantai ja hautajaissuihkuverho

koska maanantai iskee aina vähintäänkin takaapäin, paljastui turvavalinnaksi luulemani henkkamaukan alennusmekkoni heti työmatkajunan liikahdettua järkivaatetta ennemmin jonkun isoäidin kuolemanjälkeisen siivousoperaation tuloksena vaatekaapin perimmäisestä nurkasta löydetyksi 70-luvun polyesterihirvitykseksi. peittävä alushame kiipeili ja venkosi ihan omia aikojaan reittä pitkin ylöspäin jättäen helmaksi vain vähemmän söpösti läpinäkyvän pitsiliehukkeen. pitsikin näytti tarkemmin joltain hautajaissuihkuverholta (kai semmoisiakin on) kuin mekkomateriaalilta. tasapainotin pipolla ja uhkaavan karulla ilmeellä, kuinkas muuten.

paita ja mekko: h&m //dress and shirt
saappaat: bronx //boots

tekokuidun puolustukseksi pitää todeta, että kaadettuani siihen noin kupillisen tulikuumaa kahvia (oikeasti vahingossa, mutta valehtelin kaikille että teen tieteellisiä kangaslaatukokeita salaisessa kaksoisagentin roolissa), tippakaan ei imeytynyt, vaan kaikki vieri söpösti lattialle. eläköön todennäköisesti karsinogeeniset kankaankäsittelyaineet!

loppuillan aion minimoida riskejä kärsiä maanantain vuoksi enempää ja jaan kaiken huomioni täytelakupussin, kahvitankillisen ja ebayn kesken.

löhösunnuntai maurin havainnollisella esimerkillä

kävin massan mukana juhlistamassa itsenäisyyspäivää asianmukaisesti mukateksmeksillä, jenkkipunkulla ja brittiläisellä siiderillä. omintakeisesti päällä oli kesällä kirppispenkaamani musta paljettimekko, jostain ihan käsittämättömästä tekokuidusta. mekosta on leikattu niskalappu irti. tai siis se sellainen merkkitägi. miksi ihmiset leikkaa noita irti? tuossakin mekossa se lappu olisi ollut varmaan laadukkaampaa kangasta kuin koko loppuosa, ja leikkaamisesta jää kuitenkin jäljelle kumpikin kiinniommeltu pää, joten millään hankaamisella ei voi perustella.

mekko: 2nd hand //dress

paita: h&m //shirt
popot: tiger of sweden //ankle boots

vauhdikkaasti sujuneen lauantai-illan ansiosta tämä päivä onkin kulunut maurin kissamaisen sulavaa esimerkkiä noudattaen.

nyt sohvalle mars.

hävittyä

hmm... koska edes huteran aasinsillan löytäminen postauksen aiheen ja parhaillaan valloillaan olevan itsenäisyyspäivän välille on turhan iso haaste jopa minulle, taidan vaan sivuuttaa koko alustuksen ja mihinkään edes etäisesti ajankohtaiseen kiinnittämisen.

tässäpä siis viimeaikaisten karvaiden internetshoppailuepäonnistumisteni ja -tappioideni kuvallinen kertaus. palkintona valvomisesta, hirveästä penkaamisesta hakusanaviidakossa ja neuroottisesta hiirenklikkailusta on vain puolella dollarilla ylitetty maksimihinta, päänsärky ja varsin kipeä jännetuppitulehdus.


pikkutyttömekko.

militaristimekko (malli näyttää ihan pupu lihavistolta).


avaruusaikamekko.


sihteerikkömekko.


parhaustakki.


valkoinen outo-mutta-hieno-mekko.


nyyh.

kuva:ebay

aikuishame ja punamekko ja perjantai

eilisen vuoden virallisen day of supreme evilin vaatetusta.

liivi: tripp //waistcoat
farkut: enmuista //jeans
paita: global essentials //blouse

ostin aikuishameen toimistolle. että on sitten jotain simmoisina päivinä, kun pitäisi löytyä kaapista muutakin kuin frillaa ja rusetteja. tai siis ainakin merkiltään se on järkevä aikuishame, on siinä semmoinen arasti rouhea vetskari takana. ja aika kiva leikkaus. jos hameelta kysyttäisiin, se pitäisi valkoisesta ilmavasta sisustuksesta, pohjoismaisesta designistä ja kävisi heräteostoksilla skannossa.

hame: filippa k //skirt
paita ja myssy: h&m //shirt and beanie

vaikken ihan täysin (tai ollenkaan, jos tarkkoja ollaan) allekirjoitakaan hintaonyhtäkuinlaatu-ideologiaa vaateasioissa (ja varsinkin lähes tonnin laukkujen tai kenkien ollessa kyseessä, nauran pelkille laatuargumenteille ostoperusteluina ihan surutta. ääneen.), niin kuten rouheuspopojen, niin tämänkin kohdalla pitää myöntää että ei tämä tunnu tai näytä päällä kiinatrikoolta (tässä kohtaa sugar kane saa ihan luvan kanssa hymistä tietäväisenä).

hommasin punaisen pitkän juhlamekon etsystä. ihan vaan varalle. jos vaikka se paljettimekkoni ei tahdokaan pikkujouluihin. tänään sain sen pesulasta bodybagissä. vain suunnaton itsehillintäni ja kohteliaisuuteni esti minua kertomasta pesulantädille, että itse pesuoperaatio maksoi enemmän kuin koko mekko. 27 euroa pesusilityksestä. kamalankallista (kertonee myös siitä kuinka usein viitsin pesettää mitään pesulassa).



tai sitten ois pitänyt vaan väittää että se onkin laskettelupuku tai joku muu arkiasu ja saanut halvemmalla.

ja mites sun päivä sujui?

n. 30 aikajärjestettyä satunnaisotetta tästä päivästä

1. valvo kolmeen yöllä valmistellen demoesitystä.

2. herää aamulla. pakkaa läppäri. mene junaan. kuvittele että kaikki on hyvin.

3. junassa istu. juo kahvia. avaa läppäri. huomaa että demoon tarvittava internet-mokkula on jossain.

4. etsi mokkulaa.

5. etsi paniikissa mokkulaa.

6. etsi äärimmäisessä paniikissa mokkulaa herättäen kummeksuntaa ja piilotettua huvitusta kanssamatkustajissa.

7. ei mokkulaa (etsi kuitenkin toiveikkaana ihan vähän vielä).

8. poistu junasta loikaten ja kävele raivokkaasti askeltaen kotiin.

9. löydä mokkula keittiön pöydältä nauraskelemasta.

10. ilmoita hampaita kiristellen asiakkaalle tulevasi tunnin suunniteltua myöhemmin.

11. lähde takaisin asemalle. koko matkan tarkkaile neuroottisesti mokkulan sijaintia.

12. testaa junamatkalla useaan kertaan, että demoympäristö toimii kuten pitää. tarkista tasaisin väliajoin, että mokkula on edelleen laukussa.

13. saavu paikalle. testaa demoympäristöä.

14. totea, että demoympäristö ei toimi. testaa kuitenkin enemmän paniikinomaisesti jos yrityksen voimalla saisit kaiken toimimaan yleisön saapuessa paikalle.

15. vetoa teknisiin vikoihin, yritä ja tahkoa kylmä hiki otsalla.

16. soita it-tukeen. tuskaisen epätoivoinen häviön kuollut tuoksu leijuu sankkana ilmassa.

17. totea että syy ongelmiin on se, että tunnuksesi on ilman varoitusta vanhentunut tasan 9 minuuttia sitten, eli varsin runollisen ironisesti juurikin sinä aikana kun olet kävellyt junalta paikan päälle.

18. ongelma ratkaistu. totea iloksesi, että demoympäristö ei silti toimi.

19. huomaa, että vierasneukkarin yleiseltä koneelta saa saman demoympäristön toimimaan.

20. tajua, että kaikki edellinen säätö junanvaihdosta alkaen oli täysin turhaapointlessworthless. taputa itseäsi henkisesti olalle taas kerran loistokkaasti ilmentyneen nerokkuutesi johdosta.

21. pidä se hemmetin demo. eilen yöllä tekemäsi etukäteisvalmistelut ovat omalla koneellasi. joka ei toimi. vaikutat siltä että olet ollut puskissa haistelemassa lennokkiliimaa ja bailaamassa hippien kanssa juuttisäkissä, sen sijaan, että tietäisit mitään itse aiheesta. korvaa valmistelut olemalla käytökseltäsi väsähtänyt, tympeä ja ylipäätään kaikin mahdollisin tavoin vastenmielinen.

22. myöhästy paluujunasta n. 30 sekuntia. älä edes enää ylläty.

23. osta sudennälissäsi junaa odotellessa asemalta ylihintainen koko päivän vitriinissä piinkovaksi muhevoitunut kanapatonki, joka saman tien disintegroituu pussiinsa jättäen sinulle vaan kuivakan vaalean pullavehnäleivän ja kansancurrymaustetun rasvamajoneesin.

24. kun syöt pahuutta, murustat takillesi ja nenääsi jää majoneesia. kanssamatkustajat katsovat säälien.

25. kävele sateessa kotiin. sateenvarjo on toisessa laukussa.

26. mene peiton alle.

27. mene vielä vähän syvemmälle.

28. vihaa kaikkea olevaista, olematonta ja siltä väliltä.

29. älä poistu ennen aamua.

30. kolmenkymmenen kohdan itsesääliblogipostauksessasi sekoa toistuvasti numerojärjestyksessä. tee ainakin yksi kirjoitusvirhe joka kohdassa.

se, joka sanoi "en päivääkään vaihtaisi pois", oli suurääliö.

honey, does this dress make me look fat?

why, yes. yes it does. tai sitten se on tuo muhevan pullava kaksoisleuka ja posket, joita marsut ja muut jyrsijät ihaillen kadehtivat.

mekko ja vyö: h&m //dress and belt

kuolema lähesvalkoisille epämuotoisille hippihelmaisille neulemekoille.

lohdukkeeksi ostin midinetin viimeaikaisten postausten inspiroimana piparisuklaata.
mums.

tiistain kenkäkatsaus paremman aiheen puutteessa

ostin viikonloppuna kengät, jotka ristin vaatimattomasti nimellä superrouheuspopot of awesomeness. rehellisesti sanottuna vihaan lähestulkoon kaikkea noissa erikseen, mutta kun ne kaikki pisti yhteen ne oli vaan niin hienot.

nilkkurit: tiger of sweden //ankle boots

1. tarrakiinnitys? wtf. velcro voi olla yksi avaruusajan suurimmista keksinnöistä, mutta tyylikkäisiin kenkiin en ole sitä yhdistänyt. ainakaan sitten seiskaluokan vaaleanpunaisten glitter-reebokieni.

2. tuommoinen välimallin töppökärki. hei tonttu-ukot hyppikää, kiiltonahkaa ja piiskaa!

3. piikkikorko. eihän semmosilla voi edes kävellä. saati sitten juosta, lompsia tai hyppiä, jotka paremmin etenemistapojani kuvaavat.

paita: vero moda //blouse
vyö: gina tricot //belt
sortsit (huom. mulla siis on housut vaikkei ne erotu): lindex //shorts

nyt näkemään painajaisia miten klohmoan tuon nahkapäällysteisen piikkikoron tuskaisen nolosti semmoiseen ulkohiekkaritilään. tai siis, kunhan nyt edes tulee semmoiset vähemmän vetiset kelit, että noita tohtii pistää jalkoihinsa. muuten kuin alakerran naapurien ärsytykseksi sisäkopistelua varten. pitäähän ne nyt testata, sentään.

lisäksi mulla on semmoinen hiukan ikävä tunne, että uber-viileät kenkäni saavat kutsuja bileisiin joihin minä en.

joulukuun vähemmän loistokas eka.

yh. sairaslomapäivä. tai no melkein.

koko päivän ihan ihmeellinen olo. semmoinen kuumakylmähikignääh. mikä hemmetin ennenaikainen menopaussi tämä nyt oikein on? toki muistoni koulun biologian tunnilta ovat hatarat, myönnettäköön, mutta ei kai sen nyt vielä pitäis tulla? toisaalta, jos olenkin tullut salaa yön aikana äkillisesti keski-ikäiseksi, pitänee ostaa moottoripyörä, nuori öljytty toyboylover revityissä farkkusortseissa ja karata sapattivuodelle löytämään itseään jonnekin vuoristoon missä on sherpoja, tantraseksiä ja suitsukkeita. (ei kaikkia yhtäaikaa, friikit.)

neulemekko: gina tricot //knit dress
liivi: h&m //waistcoat
huivi ja säärystimet: pieces //scarf and legwarmers

demonstroin hillitöntä sairastilaani ennakkoluulottomalla visuaalisella symboliikalla, eli istumalla kuvassa. koska en suuremmin harrasta kotiasuja enkä toisaalta patalaiskana normipäivänä meikkaa tai puunaile tukkaa muuten kuin tuolle sekasikiösykerölle niskaan, näytän kohtalaisen samalta sairaspäivänä kuin duunissakin. ei varmaan hyvä asia, kun tarkemmin ajattelee. "se on se tyttö joka on aina kuumetautisen oloinen.". oikeasti otin nuo säärystimetkin pois.

vaikka loviisa kieltääkin, annoin puolen päivän jälkeen periksi ja hain läppärini töistä. on kyllä aika maailmanluokan epäreiluus sairastua silloin kun juurikin ei pitäisi. toisaalta, en aio syyttää täydellistä korvaamattomuuttani. tosia asiassa kyseessä on ihan oma organisointikyvyttömyytteni. olin laskenut sen varaan että teen kaiken ihan ite. no on tässä sentään se ero normityöpäivään, että voin syödä jätskiä ja löhötä sohvalla. ja kerrankin on syy kitistä, valittaa ja rypeä pehmoisessa sylissä. on mulla rankkaa. voivoimua.

sivuraiteelta, syy tanelin pulleamahaisuuteen löytyi. se onkin oikeasti joku hylje ja vaan ovelasti kissaksi naamioitunut pullukoiden vedenelävien agentti.


ei kissat vaan pidä takajalkojaan noin nukkuessaan. ihan selvä pyrstövekotin.